Radiopuhelimet, kotiseutuni P-Pohjanmaan punkki-ihme, nyt käy ensimmäistä kierrostaan levysoittimessani.
Ostin tänään Radiopuhelimien uutukaisen Rakastaa Sinua(10) vinyylinä Swampista ja samalla käytin levylakkoni yhtä(monista) optioista. Miltä nyt tuntuu? Umpikehuttu asennebändi, aina marginaalissa ollut, liekö koskaan kuuntelijaystävällinen...paitsi nyt?
En tiedä mitä tämä on? Levy pyörähti nopeasti läpi, nyt jo ollaan viimeisessä biisissä "minä rakastan sinua", kymmenminuuttinen ja hypnoottinen, Stooges meets Funk, jotain jatsahtavaa, ripaus Captain Beefhearttia, eeppisyydessään Televisionin Marquee Moonin sukulainen, pääbiisi, tärkein biisi, paras...liioittelenko?
Minussa on aina ollut pieni punkin mentävä rako, nyt tämä rako on lujilla, ratkeilee reunoistaan, mutta tänään nautin siitä. Tämä ei ole kylmä levy, tämä ei ole tyhmä levy, tämä on hieno levy, tavallaan ainakin. Komeat kannet, biisit painettu avattaviin kansiin, menoa ja melskettä, raakaa ja kahlitsematonta energiaa, uaahh!
Ja huomenna Radiopuhelimet on keikalla Tampereen Vastavirtaklubilla, mitä teen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti