Kadonneet popklassikot - The Icicle Works

80-luku tarjosi oivan liudan persoonallisia popbändejä. Lähinnä Brittein saarilta tuli monta erityisen kiinnostavaa ja innostavaa tulokasta. Osa näistä bändeistä ja artisteista jätti vahvan jäljen pop- ja rockmusiikin historiaan. Esimerkiksi Smiths, The Cure ja New Order ovat ottaneet paikkansa rokin historiasta. Hieman sivummalla syntyi liuta mainioita ja ei niin suureen suosioon nousseita bändejä, kuten tässäkin blogissa mainostamani Prefab Sprout ja Deacon Blue. Yksi Brittein saarten hukatuista bändiherkuista on Icicle Works joka liittyi samaan 80-luvun neo-psykedeliseen uuden aallon bändeihin kuin Echo & The Bunnymen ja Teardrop Explodes

Tänään pieni levydivarin nuuhkaisu ja levykasan pläräys toi eteeni The Icicle Worksin esikoisalbumin: Icicle Works(84). Löytö oli mieluisa ja kolmen euron hinta ei kuormittanut pahasti kukkaroani. Ensimmäinen kosketus bändiin oli tämä kaunis ja vähän unenomainen hittiveisu Love Is a Wonderful Colour juuri edellä mainitulta levyltä, jonka äänitin C-kasetille Rockradiosta 80-luvun puolessa välissä. Pitkään kappale pysyi itselleni kummajaisena, en juurikaan saanut tietoa bändistä aikana jolloin Internet oli vielä hataralla ideatasolla. Myös kotimaiset musiikkilehdet Soundi ja Rumba varsin niukasti noteerasivat tämän oivan bändin.



Icicle Works oli pitkälti yhtä kuin laulaja/biisintekijä Ian McNabb, jolla oli sekä terävä kynä, että varsin vahva ja persoonallinen lauluääni. Esikoisalbumi noteerattiin kautta linjan varsin hyväksi ja lupaavaksi näytöksi tältä Liverpoolilaiselta bändiltä. Kakkosalbumia The Small Price of a Bicycle(85) ei ole koskaan tullut vastaan levykierroksillani, sen sijaan varsin tasavahvat platat If You Want to Defeat Your Enemy, Sing His Song(87) ja Blind(88) ovat löytäneet paikkansa levyhyllystäni. Bändin viimeinen varsinainen studioalbumi, biisimateriaaliltaan erinomainen Permanent Damage(90) löytyy C-kassuna.



Loppua kohden bändin musiikkiin tuli enemmän rokimpia ja soulimpia sävyjä, Ian McNabbin monipuolinen sävellyskynä enteili jo soolouraa. McNabbin ensimmäinen sooloalbumi Truth and Beauty(93) meinasi olla jonkin menestyskin. Joka tapauksessa levy on erinomainen laulaja- lauluntekijä albumi ja ehdottomasti yksi hukatuista popin klassikkoalbumeista.

Tätä albumia seurasi itse Crazy Horsen Ralph Molinan ja Billy Talbotin kanssa levytetty rokimpi Head Like a Rock(94), joka on pitkään ollut hankintalistallani. Tästä eteenpäin soololevyjä on tipahdellut tasaisesti muutaman vuoden välein aina tähän päivään asti. Viimeisin oma hankintani on simppelisti Ian Mc Nabb(01) nimetty albumi jonka ostin Lontoosta muutama vuosi sitten.

The Smithereens: 11

Pistooli ohimolla: The Smiths vaiko The Smithereens? Minulle se on jälkimmäinen. Totaalisen kadonnut bändi, bändi joka koskaan ei ollut juuri mitään, ei näillä leveysasteilla vai oliko? Kertokaa te Smithereens – muistonne, onko sellaisia?

Näppärä neljän hengen bändi New Jerseystä, jonka Laulaja/biisintekijä Pat DiNizio muistuttaa jotain näyttelijää, ehkä Boratia ennen Boratin aikaa, jotain tummaa ja tuttua on miehen ulkoisessa olemuksessa. The Smithereens eli kirkkaimman kaaren vuosina 1986-1994. Albumit: Especially for You(86) ja Green Thoughts(88) antoivat raikkaan poprockin lupauksen, jonka bändin paras albumi 11(89) lunasti komeasti. Tämän jälkeen tippuivat vielä pätevät Blow Up(91) ja A Date With The Smithereens(94) albumit sekä jotain muuta.

Nyt on kuuntelussa tämä kadonnut klassikko 11(89), läpeensä hyvä pop/rock-levy. Tällaisia levyjä nykyään ei enää tehdä tai tässä on jotain sellaista omaa leimaa jota on vaikea tavoitella. A Girl Like You, Blues Before and After, Blue Period, Yesterday Girl. Niin, tällä levyllä ei ole muita kuin hyviä biisejä, ja paras kaikista on kaunis melodiahelmi Maria Elena, eikö tämä ole sentään biisiklassikkoja?

Fanin ääni on tunteesta paksu ja yksipuolinen, kun tykkää, niin usein tykkää kunnolla. Tämä kompakti 10 biisin levy sopii täydellisesti näiden orastavien kevätpäivien pölyisiin tunnelmiin. Helppoa, hyvää ja vaivatonta rokkimusiikin liike-energiaa, takkini on auki, kaikki tämä ravitseva rockaines saa minua elähdyttää ja luomaan katseen kohti kevättä.