perjantai 4. maaliskuuta 2011

The Smithereens: 11

Pistooli ohimolla: The Smiths vaiko The Smithereens? Minulle se on jälkimmäinen. Totaalisen kadonnut bändi, bändi joka koskaan ei ollut juuri mitään, ei näillä leveysasteilla vai oliko? Kertokaa te Smithereens – muistonne, onko sellaisia?

Näppärä neljän hengen bändi New Jerseystä, jonka Laulaja/biisintekijä Pat DiNizio muistuttaa jotain näyttelijää, ehkä Boratia ennen Boratin aikaa, jotain tummaa ja tuttua on miehen ulkoisessa olemuksessa. The Smithereens eli kirkkaimman kaaren vuosina 1986-1994. Albumit: Especially for You(86) ja Green Thoughts(88) antoivat raikkaan poprockin lupauksen, jonka bändin paras albumi 11(89) lunasti komeasti. Tämän jälkeen tippuivat vielä pätevät Blow Up(91) ja A Date With The Smithereens(94) albumit sekä jotain muuta.

Nyt on kuuntelussa tämä kadonnut klassikko 11(89), läpeensä hyvä pop/rock-levy. Tällaisia levyjä nykyään ei enää tehdä tai tässä on jotain sellaista omaa leimaa jota on vaikea tavoitella. A Girl Like You, Blues Before and After, Blue Period, Yesterday Girl. Niin, tällä levyllä ei ole muita kuin hyviä biisejä, ja paras kaikista on kaunis melodiahelmi Maria Elena, eikö tämä ole sentään biisiklassikkoja?

Fanin ääni on tunteesta paksu ja yksipuolinen, kun tykkää, niin usein tykkää kunnolla. Tämä kompakti 10 biisin levy sopii täydellisesti näiden orastavien kevätpäivien pölyisiin tunnelmiin. Helppoa, hyvää ja vaivatonta rokkimusiikin liike-energiaa, takkini on auki, kaikki tämä ravitseva rockaines saa minua elähdyttää ja luomaan katseen kohti kevättä.

1 kommentti:

Ossi J. kirjoitti...

Täyttä rautaa!
Ekoilta levymessuiltani joskus vuonna 2001 löysin The Smithereensin kokoelman "Räkärodeo Miettisen" levylaarista. Ostos tehtiin täysin sokkona, mutta enpä ole tuota hankintaa katunut. ;)