Knipi, Topi Saha. Olympia. Tampere. 7.12.2019

Kaikki rakastavat Knipiä. Minä muiden joukossa, sillä kuka ei voisi olla pitämättä tästä läpeensä sympaattisesta ja perkuleen taitavasta biisintekijästä. Knipi, syntymänimeltään Zachris Alexander Stierncreuz, julkaisi pitkän vitkuttelun jälkeen ihkaoman sooloalbumin Knipi(19) tänä syksynä. Tässä blogissa jo aiemmin arvioitu levy https://homesickhounds.blogspot.com/2019/10/knipi-knipi.html?m=0
jätti mukavan maun suuhun. Kyse on kestävästä rocklevystä, joka asettuu luontevasti Egotrippi-levyjen rinnalle, mutta jossa on oma ja artistinsa näköinen luonne.

Ennen keikan alkua mietin, että kuinka pitkän setin Knipi aikoo ja voi vetää? Sillä rahtusen yli puolen tunnin mittaan venytetty esikoisalbumi jättäisi vain nälän tunteen. Ei huolta, noin tunnin ja vartin mittainen keikka piti sisällään koko esikoisalbumin ja mukavan otoksen egotrippibiisejä sekä yhden Anna Puu-coverin.

Keikan kappalejärjestys ei mukaillut suoraan esikoisalbumin vastaavaa. Se on menoa nyt avasi pelin, hmmh, aseistariisuvasti. Levyn hitti, egotrippimäinen(jos voi näin sanoa), Katkoviivoja jatkoi varmasti. Mietin, että kuinka Knipi selviää ilman emobändiään Egotrippiä. Hyvin hän selvisi. Laulutontti hoitui miehekkäästi ja Egotripin Anssi Maasalo bassossa tuki hyvin pääesiintyjän laulua. Kitarassa oli lainassa Topi Sahan bändin kitaristi Jaakko Murros. Tämän lisäksi taustabändin kosketinsoittaja ja rumpali tekivät keikkaelämyksestä ehjän ja toimivan.

Keikassa ei ollut juurikaan heikkoja kohtia. Jokin biisi meni hieman takkuisemmin, ehkä se oli Musta Aukko, kuin soittimet eivät olisi ihan löytäneet paikkaansa. Mutta tämä oli vain pieni kauneusvirhe melkein täydellisessä keikassa. Yksi keikan kirkkaimmista kohokohdista oli uuden levyn vika biisi Värejä, jolla Knipi väräytti keikkayleisön jokaista ihokarvaa. Näitä kylmiä väreitä oli tiedossa keikan loppupuolellakin. Asvaltin Pinta, Mestaripiirros ja viimeisenä kuultu, Knipin yksin esittämä Varovasti nyt upposivat luihin ja ytimiin. Biisit ovat mestariteoksia, kansan yhteistä kollektiivista omaisuutta. Etenkin Mestaripiirroksen Mariskan kynäilemä lyriikka koskettaa aina.

Mitä jatkossa on tiedossa? Keikka osoitti sen, että Knipi pärjää mainiosti omillaankin. Toisaalta kansa janoaa Egotrippiä ja uutta levyä. Minä ainakin. Mutta en pistäisi pahakseni jos lähitulevaisuudessa levykaupan hyllystä löytyisi Knipin kakkosalbumi. Pistetään toivetta tässä tulille.

Ennen Knipiä Topi Saha bändeineen heitti vahvan keikan. Paskainen Sydän, 2056, Pirun Ikävä. Monet Sahan kappaleista ovat osoittaneet kestävyytensä ja keikkailu on tuonut Sahan otteisiin lisää varmuutta ja rentoutta. Lopunajan Rakastavaiset (08) levyn julkkarikeikka puolitoista vuotta sitten oli paljon varovaisempi kuin tämän illan Topin ja bändin varma veto. Iloksemme keikalla kuultiin kaksi uutta, levyttämätöntä Topi Saha - kappaletta, joista molemmat kuulostivat varsin hyviltä. Toivottavasti Topi joukkioineen palaa levytyskantaan ehkä jo ensi vuoden aikana.

Topi Saha - Olympia 16.3.2018

Miten helppoa onkaan nykyisin ostaa mobiililippu verkosta ja vilauttaa pientä pdf-tiedostoa ovella. Niin tänäkin onnekkaana perjantai-iltana jolloin pääsin lasten nukuttamisen jälkeen vielä kuuntelemaan laatumusaa Tampereelle. Olympia-kortteli tarjosi kahden oivallisen artistin keikan, uraansa aloittelevan Karinan ja jo vankan jalustan Suomen popkartalle luoneen Topi Sahan.

Karina, tämän kevään popsensaatio, useammassakin päivämediassa noteerattu ja melkein puhkikehuttu bändi. Hesarin viiden tähden levyarviossa Ilkka Mattila nosti esiin Iron & Wine ja Sufjan Stevens vaikutteet sekä vertailukohdaksi itsensä PMMP:n.  Ehkäpä näin, tosin PMMP tästä ei tullut ekaksi mieleen, kama oli paljon hienovaraisempaa. Karinan keikalle kerkesin vasta sen ehtiessä jo puoliväliin. Tunnelma oli heti kohdallaan. Herkkää, lauluvoittoista, välillä myrskyisääkin. Laulut olivat kiinnostavia ja otteessaan pitäviä. Ei siis huonoa sanottavaa. Täytynee tutustua paremmin  bändiin ja sen kehuttuun esikoisalbumiin.

Topi Sahan edellistä albumia Nykyaika(15) olin kuunnellut jo jonkin tovin. Itseasiassa se oli ainut Topin kolmesta albumista jonka olin ottanut kunnolla haltuun. Levyltä löytyy ehkä Topin tunnetuin kappale: Paskainen sydän. Myös Kolme Veljeä(13) levyn löysin jokin aika sitten kirpputorilta.

Näin Sahan Olympiassa myös reilut vuosi sitten soolokeikalla. Itseasiassa tämä varsin pätevä soolokeikka oli sytyke, joka sai minut tutustumaan paremmin Sahan tuotantoon. Topin päällisin puolin aika hillitystä olemuksesta löytyy yllättäviä syvyyksiä. Laulut ovat tarinallisesti vahvoja ja ovat lohduttomuudessaankin hyvin lohdullisia. Sahan lauluääni on komea ja karismaattinen.

Olympian vajaan puolentoistatunnin keikalla Saha esitti hyvän kattauksen tuotannostaan. Mainitsemani Nykyaika (15) levy oli hyvin edustettuna. Keikan parhaimmistoa oli em. levyn vahvatunnelmainen: Minä, Isä ja Musta. Sisällöltään suorastaan häkellyttävän pysäyttävä tsipale: "minun isäni on iso ja vahva, isän pistoolissa on visakoivukahva"

Lopunajan rakastavaiset(18) on Sahan uunituore albumi, jonka julkaisua juhlittiin Olympiassa. Uudelta levyltä saatiin paljon maistiaisia. Uuden levyn biiseistä erityisesti jäivät mieleen vahva aloitus 206 Luuta, tarttuva Punarinta jonka kuulin väärin, ja luulin sitä Tunariksi. 
Pirun Ikävä on Anna Puun kanssa vedetty hieno duetto, jossa on vahvaa radiohitin ainesta. Nimikappale Lopunajan rakastavaiset teki vaikutuksen sekä pysäyttävä lopetuskappale Valo tulee alhaalta, jota väittäisin jo nyt yhdeksi Sahan uran vahvimmista kappaleista, vaikkakin versio tuo mieleen vahvasti Bruce Springsteenin ja epäilen myös, että lauluun on tietoisesti ripattu palanen The Ghost of Tom Joadia. Sahassa on sopiva sekoitus suomalaista mielenmaisemaa ja puhdasta americanaa. Topi Sahan viisimiehinen bändi tuki ja täydensi mainiosti Sahan erinomaisia lauluja. 

Sahan uuden levyn vinyyliversio ei ollut vielä julkaisupäivänä myynnissä, mutta ennakkotilasin vinyyliversion heti keikan jälkeen nettikaupasta. Uuden levyn biiseistä ei löytynyt vielä videoita, mutta tässä yksi yleisön toiveista jonka Topi Saha toteutti välittömästi. Biisi löytyy levyltä: Kolme Veljeä(13).