Vuoden 2010 levysatoa!

On se ihmeellistä että tänäkin vuonna(2010) julkaistiin melkoinen kasa erityisen kelvokkaita albumeja. Joku voi epäillä, että maailmassa ei tehdä enää juurikaan hyvää musaa, mutta siinä hän on pahasti väärässä, sen todistaa rokkivuosi 2010. Kauhea määrä musaa puristettiin äänitteen muotoon, että ihan hirvittää. Näyttää ihan siltä, että muusikot ovat yhä enenevässä määrin fyysisen ääniteformaatin puolella, sillä yhä useammasta levystä tulee myös vinyylipainos.

Musiikkimakuhan on jokaisella omansa, paitsi usealla se on vääränlainen(vitsi vitsi), mutta tähän omaan kohtuulliseen laajaan musamakuun perustuen väänsin järjestykseen 25 ulkomaista albumia, lähinnä sellaista indie/singer-songwriter/peusrock-tyylistä kamaa ja noteerasin myös suomirintamalta kymmenkunta plattaa.

Seuraavaksi oma listani, olkaapa hyvät!

1. Rolling Stones: Exile on Main Street – bonus disc.- Kyllä vaan, tänäkin vuonna kärkisijan nappasi ennen julkaisematon matsku, nimittäin tämä rollareiden exile-bonuslevy. Eihän tämäkään täydellinen ole, mutta ravitsevuudessaan ylivertainen mihinkään tänä vuonna julkaistuun verrattuna. Puhun fanin suulla paksua tekstiä, mutta se sallittakoon.

2. Bruce Springsteen: The Promise- Taantumus senkun jatkuu, tämäkin tupla-albumi pitää sisällään ennen julkaisematonta kamaa vuodelta 1977-78. Brucehan näyttäytyy minulle samanlaisessa messiaanisessa valossa kuin rollarit, eli tässä listasijoituksessa on iso tunteenomainen lisä. Siitä huolimatta tämän outtake-levyn matsku on varsin timanttista. Tämän kun olisi tiivistänyt yhteen levyyn, niin kyseessä olisi oikeasti se puuttuva Bruus-levy vuodelta 1977!



3. Band of Horses: Infinite Arms- Myös vuoden 2010 virallinen kesälevy. Kaunis ja viisas albumi, kuunnelkaa tätä! Oma blogijuttu löytyy toukokuun numerosta.

4. Eels: End Times- Ehjän murea tunnelma. Herra E:n erolevy, tunnelmaltaan hyvin vahva tekele. Myös tämä levy on käsitelty aiemmin tänä vuonna.

5. Josh Ritter: So Runs The World Away- Ihan viime päivinä otettu kuunteluun. Vallan mainio pop-rocklevy, silkkaa Paul Simonia.

6. The National- High Violet- Monissa yhteyksissä se ilmeinen vuoden levy, kieltämättä varsin tasapainoinen levy hyvine biiseineen, vaikkakin bändin täysin kritiikitön hypetys vähän ärsyttää.

7. Joanna Newsom: Have One On Me- Vuoden kunnianhimoisin albumi, massiivinen kolmen albumin pläjäys. Pureskeltavaa riittää pitkäksi aikaa. Paljon velkaa Kate Bushille. ”In California” on upea biisi.

8. Drive by Truckers: The Big To Do- Mureaa jenkkirokkia. Maistuu! “This Fucking job”, ”Birthay Boy”, “The Fourth Night of My Drinking”, loistavia rokkibiisejä kaikki tyynni.

9. The Dead Weather: Sea of Cowards- Vuoden positiivisin yllätys. Jack Whiten sivuprojekti osoittautuu oikeaksi rock-bändiksi. Hienoja Steppenwolf-kaikuja.

10. Teenage Fanclub: Shadows- Helkkyy kauniisti. Vuoden poppisparhautta, ehjä ja biisillisesti vahva levy.

11. Arcade Fire: The Suburbs- Kuuntelin tätä levyä oikeasti paljon, yritin päästä sisään monesta kulmasta, mutta käteen jäi ”vain” neljän tähden levy, bändin vasta toiseksi paras levy Neon Biblen jälkeen(Oikeesti Funeralissa on aika paskat biisit).

12. Dungen: Skit i Allt- Tätä levyä tuli loppusyksystä pyöriteltyä paljon, ompahan vaan erittäin mukavaa kuunneltavaa, vaikka Klubin keikka oli pelkästään ookoo-tasoa.

13. Ben Folds & Nick Hornby- Melkein Top 10 kamaa. Levyllä on useita hienoja veisuja, kuten ”picture window” ja "From Above".



14. Neil Young: Le Noise- Niilo puristi itsestään kaiken olemassa olevan elävän aineksen huipputuottaja Daniel Lanoisen avustuksella. Varsinkin ”Hitchhiker” on silkkaa murhaa.

15. Paul Weller: Wake Up The Nation- Taso pitää. Hyvä levy.

16. Midlake: The Courage of Others- Tältä levyltä odotin paljon enemmän. Tunnelma levyllä on ehjä, mutta biisit eivät kasva esiin tuosta tunnelmasta, vaan jäävät tukemaan tuota itkuista jyhkeyttä. Ruisrokin keikkakin oli aika tylsä.

17. The Duke & The King: Long Live The Duke & The King- Jokin Felice Brothers – äijä ja joukko mojoisia muusikoita saivat aikaiseksi varsin mainion lättysen. Edelleen kuunteluvaraa, melkein kuuluisi Top 10:n.

18. Elton John/Leon Russell: The Union- Tosi mukavaa, että Elton väänsi kaverinsa kanssa näinkin hyvän levyn. Leon Russelhan on tosi pitkän linjan tekijä, aloittanut muusikon uransa jo ennen Eltonia.

19. Sufjan Stevens: All Delighted People- 50 minuuttia kestävä 8 biisin ep-levy, ei hullumpi hinta-laadusuhde siis. Muutamia liki klassikkobiisejä, kuten ”Heirloom.



20. Badly Drawn Boy: It’s What I’m Thinking- Pipopää virkeänä, kuuntelu vasta muutaman biisin varassa, mutta ne ovat erinomaisia biisejä.

21. Ryan Adams & The Cardinals: III/IV- Tää tuli pikkaisen puskasta juuri ennen vuoden vaihdetta. Tupla-albumi ja hyvä sellainen, äänitetty jo vuonna 2006, mutta vasta nyt näkee päivänvalon.

22. The Black Keys: Brothers- Tätäkin jos enemmän kuuntelisi, niin tiiä mitä tapahtuisi? Funkkia, soulia, tiukkaa rokkiaa, siis nananaah-aah!

23. Tom Petty& The Heartbreakers: Mojo- Ostin tämän levyn Balilta. Tiivistettynä tämä olisi erinomainen levy, nyt hiukan liian pitkä.

24. Manic Street Preachers: Postcards From a Young Man- Jotain uupuu, vaikka yritys on kova! Vai unohtuiko levy jonnekin syksyn kiireisiin?

25. Robert Plant: Band of Joy- Vanha Roope edelleen vedossa. Maittavaa kuunneltavaa, mutta ehkä odottaisin herra Iso-kukolta vaihteeksi omaakin materiaalia.

+ bonus:
John Mellencamp: No Better Than This.- Melkein voi sanoakin, että tätä parempaa roots-albumia ei tehty vuonna 2010! Laatu pitää, laulut ovat multaisia, ja uskottavia.



Niin, varmasti unohtui isohko kasa muitakin merkittäviä albumeja, osittain(siis enimmäkseen) ajanpuutteesta johtuen jäi lopullisesti tsekkaamatta iso kasa levyjä muun muassa seuraavilta artisteilta: Jonsi, Jeff Beck, Dr.Dog, Hold Steady, Jesse Malin, John Grant, Nwe Pornographers, Roky Erickson, Blitzen Trapper, Coral, Grinderman, Junip ym. ym.

Vielä lyhyesti Suomiosasto:

1. Ville Leinonen: Majakanvartijan uni- Melkein vuoden paras levy. Ylivoimaisesti paras suomalainen levy tänä vuonna, tosi en ole Tuomari Nurmion ja Ultramariinin levyjä kuullut. Mielikuvituksen ja uskalluksen musiikillinen täydellistymä.

2. Kiki Pau: White Mountain- Vuoden toiseksi paras suomirock-platta. Soitto ja sävyt kohdallaan, biisit ovat kelvollisia ja tähtäin korkealla.

3. Liekki: Paimen- Hieman epäonnistuneesta tuotantojäljestä huolimatta vuoden parhaita kotimaisia levyjä.

4. Kari Peitsamo & The Straight Perverts: The Unparalleled adventure oh one Hans Phaal- Kari pettää harvoin, eikä pettänyt tänäkään vuonna. Virkeän Karimaista rokkia, Peitsamon erinomaisesta Karhu Krouvuin keikasta viime marraskuulta piti tulla oma juttukin, mutta unohtui syksyn kiireihin.

5. Magenda Skycode: Relief- PMMP:n biisien säveltäjän Jori Sjöroosin oman bändin kakkosalbumi.

Tämän lisäksi Palefacen, Ismo Alangon, Olavi Uusivirran, Tuomon ja Circlen albumit herättivät mielenkiintoni. Tässä vähän vanhempaa ja hyvin mojoisaa Tuomoa:

Vuoden 2009 levyt!

Melkein näihin päiviin saakka olen ollut siinä uskossa, että vuosi 2009 oli erityisen kehno levyvuosi, onko asia oikeasti näin? Kelataan hieman filmiä edelliseen vuoteen, mitä siellä näkyy?

Arvattava-U2, Perus-Springsteen, Nolohko-Dylan, Vitsikäs-Prodigy jne. Toki isompien starbojen katveesta pukkasi vaihtoehtoisempaa rokkiplattaa, kuten Decemberists, Conor Oberst, AC Newman, Kasabian, Grizzly Bear, Neko Case, Wilco, Jarvis Cocker.

Seuraavaksi aion yrittää jotain mahdotonta, nimittäin laittaa järjestykseen vuoden 2009 parhaat rokkilevyt. Hmm, erittäin vaarallinen yritys, sanoisin. Toivon ja pelkään että mielipiteeni synnyttää useita tulisia vastakommentteja. Harvinaisen totta on tietenkin se, että kaikkia näitä luettelemiani plättyjä en ole välttämättä kerennyt kovin perusteellisesti kuuntelemaan, ainakin niitä jotka ovat Top10 ulkopuolella. Mutta yllättävän paljon aikaa ja energiaa olen käyttänyt useimpien näiden kiekkojen kuuntelemiseen.

Oletko valmis? Tästä se alkaa…

1. Prefab Sprout: Let’s Change World With Music- Vuoden paras levy joka itse asiassa ei oikeasti ole vuoden paras levy! Siis mitä häh? Kyseinen albumi on tehty jo vuonna 1993, mutta lojunut studion hyllyillä näihin päivin saakka. Levy josta piti tulla oma blogikirjoituskin, mutta ehkä se vielä tulee? Kaunis ja toiveikas levy, puhtain ja lähimmäksi sisintäni tuleva musiikillinen energia, suurin tunne: Kiitollisuus


2. Richard Hawley: Truelove’s Gutter
- Kyllä, uskon että saan melkein synninpäästön kollegaltani A-Houndilta? Hieno tunnelmallinen, liki meditatiivinen kokonaisuus, täydellinen syys-levy, hyviä pitkiä biisiä, ero-levy, mureaa, mureaa…


3. Conor Oberst & Mystic Valley Band: Outer South
- Olen viihtynyt erityisen hyvin tämän levyn parissa. 16 tasavahvaa biisiä, kokonaisuutena ei ehkä kaikista ehyin, mutta huonoa biisiä en ole tältä levyltä löytynyt. Conorin lisäksi muiden soittajien biisipanos mukavasti raikastaa albumia. Sisältää yhden vuoden parhaista biiseistä: Snake Hill

4. AC Newman: Get Guilty
- Tuli pyöritettyä alkuvuodesta aika monta kertaa. Terhakkaa ja hieman äkkiväärä rokkia. Prophets on vuoden biisejä myös.

5. Devendra Banhart: What We Will Be
- Levy jonka rankkaaminen tälle sijalle on pienoinen riski, nimittäin en ole siihen vielä haluamallani intensiteetillä tutustunut. Biisit Goin’ Back, Baby, 16th Roxy&Valencia ovat luoneet hyvää tunnelmaa. Uskon ja luotan levyn olevan ainakin tämän sijan arvoinen

6. The Decemberists: The Hazards of Love
- Dessujen teemalevy joka oli ehkä pienoinen pettymys ilmestyessään, odotukset olivat sen verran korkealla, mutta pitää sisällään paljon uljaita biisejä. Vaikuttavaa musiikkia.

7. Black Crowes: Before the Frost…Until the Freeze
- Vuoden paras rollarilevy ja kaiken lisäksi tupla. Otti hieman aikaa auetakseen kokonaan, mutta vaivannäkö palkittiin. Levy on äänitetty livenä yleisön edessä. Maistuu!

8. Neko Case: Middle Cyclone
- Perushyvä kokonaisuus josta tulee mieleen keväinen vierailu Minnesotassa. Epäilen, että vähän syvempi paneutuminen tähän levyyn toisi lisänautintoa.

9. The Avett Brothers: I and Love and You
- Levy jonka toivoin olevan vuoden levy(kts. aikaisempi juttu), mutta toisin kävi, pettymys riipi hieman rintaa. Riittävän hyvä levy Top 10:n sisältäen upeita biisejä, kuten: January Wedding

10. Bob Dylan: Together Through Life
- Olisi ollut synti ja häpeä jättää Daikku Top 10:n ulkopuolelle, vaikka tämän vuoden esitys ei ole herran parhaita. Karisma toki välittyy ja laadukkaita kappaleita syntyy edelleen: Life is Hard, I Feel a Change Comin’ On…

Lista jatkukoon ja kommentit lyhenee…

11. Bruce Springsteen: Working on a Dream
- Voi Bruuus, ei ihan mutta melkein, Outlaw Pete, Queen of Supermarket ja Life Itself toimivat!
12. Wilco: Wilco
- Onhan tässä aika mainioita biisejä ja mainio maatiaistunnelma, harva tällaista osaa…
13. The Lovely Feathers: Fantasy of the Lot
- Melkein Top10 kamaa, pirteä uusi tuttavuus, Long Walks, Fad, Ossified Homes…
14. Pearl Jam: Backspacer.
- Täähän rollaa ja rokkaa hienolla sykkeellä. Luomutuote.
15. Grizzly Bear: Veckatimest
- Voi hyvä Sylvi tätäkin levyä hehkutettiin, mut mut…toki Two Weeks ihan kurko-biisi!
16. Iggy Pop: Preliminaires
- Iggyn onnistunutta Jazz-tunnelmointia.
17. Wolfmother: Cosmic Egg
- Saatana, Houses of the Holy on syntynyt uudestaan! Ei enempää, vain pikkaisen vähempää...
18. Dirty Projectors: Bitte Orca
- Hairahduin luulemaan jopa yhdeksi vuoden levyistä, muttei kuitenkaan…
19. Flaming Lips: Embryonic
-Tupla, todellista alkio-musaa, omituista säröistä jammailua josta pulpahtaa biisejäkin
20. The Dead Weather: Horehound
- Onhan tällä hetkensä, yllättävän kovatkin sellaiset!

21- 30. Tähän kymmenikköön ovat ehdolla muun muassa Editors, U2(aivan oikein?), Elvis Perkins in Dearland(saan turpiin!), Jarvis Cocker, Kasabian, Them Crooked Vultures, Mew, Muse jne.