Kuukauden levy: Spoon - Transference

Yksiulotteista Televisionia, todella köykäisiä kitarasooloja, oudon kumimaisia biisejä, koskettavan räkäinen lauluääni, mitä kaikkea muuta…?

Puhun bändistä nimeltä Spoon ja heidän uudesta levystä Transference(10) jonka olen nimennyt kuukauden levyksi. Olen kuunnellut levyä paljon, mutustellut, nauttinut, ihmetellyt, jopa ärsyyntynyt. Levyssä on jotain mitä en osaa kertoa sanoiksi. Musiikki on omintakeista, bändillä on oma tunnistettava tyylinsä, niukan pelkistetty, hieman kuminen soundimaailma, musiikki pomppii ja hyppii, tarttuu korvaan ja joskus jää päiväkausiksi rintakehään soimaan.

Uusi levy on edellistä Ga Ga Ga Ga Ga:ta(07) haastavampi, selkeitä iskusävelmiä on vähemmän, mutta vereviä kappaleita on riittävästi, mainittakoon niistä: Mystery Zone, Written in Reserve ja Got Nuffin’. Levyn olennainen kohta tulee puolivälin yksinkertaisissa toistuvissa kitarasooloissa, niissä on jotain mikä kiehtoo ja ärsyttää, miksi toistaa puoli minuuttia kitaralla plink plink plink ilman soolon kohokohtaa? Tulee mieleen Televisionin klassikko Marguee Moon(77), varsinkin biisin I saw the light – soolossa on jotain pelottavan tai oikeastaan nolostuttavan tuttua.

Levyn parissa viihtyy sen outouden ja haasteellisuuden takia, juuri tällä hetkellä biisi nro.4 Who makes your money uppoaa komeasti tajuntaan, kiperähköä svengiä ripauksella soulia. Levy erottuu mukavasti massasta ja suurin osa biiseistä on tehty kestämään aikaa, näin väittäisin. Tässä hieman esimakua: http://www.myspace.com/spoon

Alkuvuoden tuhinoita!

Wuf, uudehkona ja lattianrajasta käsin toimivana rokkivainukoirana aion luoda pienen nuuhkauksen alkavan vuoden levyrintamalle ja antaa hyviä musavinkkejä blogin aktiivisimmille lukijoille.

Viuh! Kuulin että kaihoisalta poppibändiltä Midlakelta on tulossa helmikuun alussa uutukainen: Courage for Others, noh, ainakin allekirjoittaneella tietyissä tilanteissa rohkeutta on ihan jakoon asti, kuten nuorehkon tyttökoiran takaa-ajosta puhuttaessa. Tältä levyltä lattianrajaan asti on kulkeutunut ainakin kappale: Acts of Man.


Murr! Semmoinen bändi kun Spoon on saanut matalassa majassani kovasti kehuja ja soittoaikaa, että lenkittäminen on jäänyt joskus vähemmälle. Aika pian ilmestyy bändin uutukainen: Transference. Kuinkahan lyhyiksi ne lenkit sitten jääkään?

Lääh Lääh! Tuo isäntä on löytänyt vasta sellaisen bändin kun Ok Go. Uusin levy Of The Blue Colour Of The Sky on aika mainio synteesi rokin perusaineksia, tästä löytyy Princen funk-parhautta, hyviä rollarisävyjä ja hyvin omintakeista soundia. Levy on soinut ahkerasti taloudessamme. Tätä kuunnellessa on mukava pureskella ydinluuta, jos sellainen on raaskittu ostaa? Nyt olisi taas korkea aika…

Wuhuhfuf! Kyllähän tuo isäntä väittää, että monia muitakin huomionarvoisia plattoja siintää lähiviikoissa, kuten: Massive Attackia ja Fyfe Dangerfieldiä(joka yhden biisin perusteella on erityisen lupaava uusi nimi!).

Ja Hauu! Tää meinas ihan unohtua, lähipäivieni "kuuloriesa", jo kuunneltavissa oleva herkkuplättynen: Eels: End Times. Tässäpä vähän jo makoisaa pureskeltavaa, jos sielläkin on yhtä tylsää kuin täällä pakkasen vankina? Puraiseppa ”nuoret päiväni ja pikku lintunen” omaksesi tästä linkistä: http://www.cavacool.com/album/eels-end-times/

Vieraileva kirjoittaja: Classicway Outlaw Pete aka Marko