sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Michael Chapman & Ehud Banai - EB=MC2

Nykyisin törmää tilanteeseen, että musiikkiäänitettä ei ole mahdollista saada muuta kuin striimattuna tai mp3-muodossa. Fyysistä äänitettä ei ole vaivauduttu tekemään, ei ceedeetä, eikä vinyyliä. Yksi tällainen levy näytti olevan Michael Chapmanin ja Ehud Banain - EB=MC2 (17), uunituore kahden omalla mantereella merkittävän artistin yhteisalbumi. Intensiivisempi tsekkaus sai minut kuitenkin huomaamaan, että levystä on sittenkin olemassa cd-versio, mutta se oli tilattava israelilaisesta levykaupasta. Asia hoitui helposti nettitilauksena ja postiluukusta kolahti viikon kuluttua. Harvemmin sitä saakin postia Israelista.

Michael Chapman on vähemmän tunnettuja brittiläisiä folksuuruuksia Roy Harperin, John Martynin tai vaikkapa Nick Draken ohella. Chapman on tehnyt uraa 60-luvun lopulta asti, laajasta kataloogista mainittakoon ainakin alkupään erinomaiset albumit: Rainmaker(69), Fully Qualified Survivor(70), Wrecked Again(71) ja Savage Amusement(76). Kun taas Ehud Banai on merkittävä israelilainen folkartisti.

Oma fokukseni tällä albumilla keskittyy ennen kaikkea Michael Chapmaniin ja hänen rauhoittavaan kitaransoittoon. Levy alkaa vakuuttavasti jo vuonna 1970 eka kerran julkaistulla Soulful Lady tsipaleella, itseasiassa alkuperäinen versio on vielä minulta kuulematta, löytyy em. albumilta: Fully Qualified Survivor(70). Toka kappale Angel lienee Chapmanin ja Banain yhteistyön hedelmä, raikas synteesi kahdesta erilaisesta kulttuurista sukeltavan kitaristi-lauluntekijän osaamisesta. Tältä levyllä, kuten Chapmanin omilta sooloilta, löytyy rauhoittavia kitarainstrumentaaleja, joita on ripolteltu sopivassa määrin laulubiisien väliin. Sometimes You Just Driven eka versio löytyy aiemmin tänä vuonna ilmestyneeltä Chapmanin ns. comeback-albumilta: 50(17). Toisen nuoremman folkartistin Steve Gunnin tuottamalla levyllä Chapman kaivettiin esiin Yorkshiren metsistä, jossa hän oli viime vuodet elänyt hiljaiseloa halkoja pilkkojen ja satunnaisesti keikkaillen.

Michael Chapmanin levyjä on melko vaikea löytää edulliseen hintaan. Mitään halppis-vinyylejä tai cd-levyjä ei tahdo löytyä mistään. Levynkerääjälle tämä on haasteellinen ja mieluisa työ, on paljon löydettävää tämän kuudella vuosikymmenellä levyttäneen artistin tuotannossa. Viimeisimpänä kolahti tänään spotikasta löytämäni: Navigation (95) jonka kuuntelin pitkän juoksulenkin aikana. Tässä yksi tuon Chapman & Banai yhteistyön hedelmistä. Niin, ei nää enää mitään nuoria poikia ole.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti