Olavi(16) on tavallaan vaikea pala tällaiselle 40++ setämiehelle. Olavi taitaa olla vasta 30+ ja lyriikat on stailattu enintään kolmikymppiseen musamakuun. 70-luvun alun syntyneiden veijareiden, kuten minun musamaku on tehty vastaanottamaan Röyhkän, Putron ja Juliet Jonesin Sydämen Eero Hyypän kaltaisia aivoituksia. Siksipä Olavin kirkasotsainen menneiden kesien hyvävartaloinen bailumeininki hieman vieroksuttaa...tai siihen samaistuminen vaatii vähintään 10 kilsan lenkin ja laadukkaan lihaskuntosarjan alle. Noh, sellaisen tänään melkein tein. Siksipä...
Väitänkö, että Olavi olisi vähän tällaista kevyttä kesäpäivän rokkia, jossa hipahtavat, mutta hyvätuloiset nuoret bailaavat läpi Suomenmaan festareiden ilman huolen häivää? Vähän väitän näin joo. Mutta tässä ei ole suinkaan koko totuus Olavin musiikista. Ensinnäkin Uusivirran virtaviivainen poppis on täynnä yhtymäkohtia suomirokin suuriin nimiin. Dave Lindholm vaikutteet ovat varmaan aika tietoisia, tietäen Olavin olevan suuri Dave-fani. Myös Olavin lyriikat ovat aika hyviä, jopa kestäviä. Kuin ne olisi kirjoitettu suuren, mutta varsin analyyttisen fiiliksen avulla.
Olavi(16) alkaa mielenkiintoisesti hitaasti svengaavalla ja hyvin nimetyllä kappaleella: Toton Africa. kakkosbiisi Syntymäpäivä on silkkaa Egotrippiä. Seuraava biisi Kultaa Hiuksissa kuulostaa joltain Olavin aikaisemmalta hitiltä, mutta miltä? Myös biisi Toinen muistuttaa valtavasti jotain kappaletta, mutta en muista mitä? Tanssit Vaikka Et Osaa on albumin ensimmäinen ns. "singlejulkaisu". Perusvarma tanssitus, mutta...
Levyn ylittäessä puolenvälin, eetteriin kajahtaa varsin mielenkiintoinen tsipale: Herää, Kaunokaiseni! Tässäkin on jotain hyvin tuttua, yhtälailla se poikkeaa edukseen muusta tuotannosta maanläheisellä ja vähän raskaalla groovella. Ylväs biisi, albumin ehkä vahvinta antia. Loppulevystä suurimman mielenkiinnon herättää päätöskappale: Tervetuloa, joka on silkkaa Juliet Jonesin Sydäntä. Hauska pläjäys.
Summmarum summarum. Olavi(16) on täydellistä musiikkia juoksulenkille, sen puoli tuntia sitten todistin. Tavallaan Olavi Uusivirran musiikki ei karkaile kovin vieraille vesille, vaikka musiikilliset vaikutteet ovat kuultavissa. Paketti pysyy hyvin kasassa, mutta ehkä sittenkin olisin toivonut levyn ottavan suurempia musiikillisia riskejä, vaikka tietyssä mielentilassa voisin jorailla näitä kappaleita kesäfestareilla, mutta tietenkin kymmenen vuotta nuorempana.
Olavista vasta puhuttiinkin. Itse kuuntelin lauantaina kävelylenkillä lätyn. Täytyy, että tykkäsin kanssa. Hyviä melodisia biisejä ja sanoitukset toimii. Ehkä Olavin vähän nasaali välillä tuntuu tylsältä. Kuuntelin loppuun levyn tänään ja loppu levystä toimi vielä ehkä paremminkin. Vaikutteet kyllä tulee läpi, mutta mitäs sitten. Joku biisi muistutti Davea, Egotrippia ja jopa Eppuja, jotka voisivat ottaa melkein oppia Olavin energisista biiseistä, kunhan kiireiltään sedät jaksavat jotain uutta tehdä.. Kaiken kaikkiaan varsin pirtsakka tuotos. Liikaa näitä toimivia uusia artisteja tai bändejä ei ole tullutkaan.
VastaaPoista