Kauko Röyhkä - Etelän Peto

Röyhkän uuden Etelän Peto(14) levyn kansi vaikuttaa kumman tutulta. Hetken aivonystyröitä rassatessani, muistin viime syksyisen "paperitalon" Turun taidemuseossa, tosin en muista tämän paperimassainstallaation tekijää, mutta selkeästi Röyhkä kumppaneineen on hoitanut kannen kuvaussessiot kotikaupungissaan Turussa.

Levy alkaa rouhealla nimibiisillä Etelän Peto, joka on alkuunsa tekstin puolesta vähän kiusallinen, mutta kuuntelukertojen myötä kappale paljastuu verevän reheväksi menopalaksi. Seuraava biisi Tahdon sukeltaa yöhön on perinteisempää Röyhkää, sellaista joka olisi voinut löytyä artistin 90-luvun albumeilta. Albumin kolmas biisi Aurinko ja kuu ja kaikki muu pitää sisällään selkeää hittipotentiaalia, melodia on hieno, ylväs ja nousujohteinen. Levy on saanutkin hyvää palautetta nimenomaan sen tarttuvista melodioista, ei niinkään lyriikoista, joiden teemana on seksuaalisuus. Röyhkän tapauksessahan tämä ei ole mitenkään uutta, koko uransa Röyhkä on vääntänyt tästä aiheesta kappaleita ja usein romaanejakin.

Albumin puoliväli tarjoaa hitaampia, eeppisempiä kappaleita. Jokainen on palanut joskus, Poika Sateessa ja Alkukantaisuus ovat kaikki hienoja kappaleita, varsinkin viimeksi mainittu joka yltää Röyhkä-asteikolla varsin korkealla, kenties tuleva klassikko? Kiinnostava persoona kappale lytättiin muistaakseni Sue:n arviossa kepeäksi Kinksin Lola-mukaelmaksi ja tekstiltään epäuskottavaksi. Omaan silmiini nuorempien rockjournalistien levyarviot ovat usein epäuskottavia, kun pistää merkille kaikki ne historialliset musadiggauksen aukot, niin en pysty kovin helpolla nieleksimään eriäviä mielipiteitä. Toisaalta tämä voikin kertoa enemmän omasta kalkkeutumisesta ja rokkipoliisin viitan painosta kuin nuorten kloppien vääristä mielipiteistä. Itse pidän kappaletta Kiinnostava persoona varsin menevänä menopalana, varmana keikkasuosikkina ja tekstikin on hauska ja mieleenpainuva. Myönnetään tosin, että Kinksin Daviesin Ray oli ensiksi tämän teeman kimpussa.

Täydellinen nainen on taas perinteisempää Röyhkää, eli kertojaäänen ihailua biisin täydellistä naista kohtaa: "aion pelata sun peliä ja voittaa siinä, kunnes haluat mua". Tematiikaltaan tällaisia kappaleita Röyhkältä löytyy uran varrelta tolkuttomasti, ollaan vähän syrjässä, ihaillaan naista, mutta loppujen lopuksi kerätään potti kotiin, eli saadaan unelmien kohde pokattua. Kun puhun, että tämä ja tämä biisi on perinteisempää Röyhkää, niin voisin sanoa, että koko levy on varsin perinteistä Röyhkää, ei siis mitään uutta auringon alla. Kauko ei ole uusiutunut, mutta hyviä biisejä hän tekee edelleen. Teksteissä tosin vilisee Röyhkälle ominaisia ilmauksia, kuten "Hullu nainen, hullu mies" ym. Olisi mielenkiintoista laskea kuinka monta kertaa sana: "Hullu" toistuu Röyhkän biiseissä? Veikkaisin kolminumeroista lukua.

Levyn kaksi viimeistä kappaletta Enkeli ja Loistava Menneisyys ovat tuttua laadukasta Röyhkää. Varsinkin Enkelin musiikillinen toteutus on hieno. Tässä kohtaa täytyy lausua iso kiitos Röyhkän taustabändille, oululaiselle The Bootsille. Mielestäni levyn musiikillinen toteutus on parempi kuin kehutuissa Röyhkä & Mattila - levyissä, erittäin nauttivaa rokkenrollia kaiken kaikkiaan. Ns. eroottista teemaa en pidä tällä levyllä mitenkään erityisen päälleliimattuna, tällaisiahan nämä Röyhkän levyt tuppaa olemaan, on paljon ja vähän enemmän biisejä naisista, seksistä ja bailaamisesta...ainakin silloin 90-luvulla.

Mainittakoon vielä levyn vinyyliversion hyvä hintalaatusuhde, huolella tehty albumi avattavilla kansilla ja download-koodilla maksoi vain 16.95 paikallisessa levykaupassa. Oheisesta linkistä löytyy kappaleen Etelän peto - video:

http://nyt.fi/a1305825000607