sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Levymessut Nokia Kerhola. 6.5.2018

Paljon on vettä virrannut kun päästään tilanteeseen jossa ostan Ressu Redfordia levymessuilta. Näin siis tänään. Ressu Redfordin soolouran myyntimenestys Taas Aurinko Nousee(93) lähti eurolla mukaani. En aio vaipua syvään häpeään vaan nostan lipun salkoon ja liputan myös Neon 2:sen puolesta. Niin, Neonin levyt jo löytyy hyllystäni. Se mitä inhosi teini-iästä voikin muuttua siedettäväksi ellei jopa hyväksi. Näin on käynyt Neon 2:sen kohdalla. Ressun suhteen, hmmh, nyt täytyy olla tarkkana mitä sanoo. Kerran kuuntelin tänään, toista kertaa en välttämättä vapaaehtoisesti. Tosin tää vinyyliversio saattaa olla arvokas!?

Levymessut Nokialla Kerhola-nimisessä paikassa olivat edellisen päivän Hyvinkään levymessujen jatkumo ja kattaukselta todennäköisesti hyvin paljon pienemmät. Levymyyjiä oli yhteensä vähän yli kymmenen joista parisen ruotsalaista myyjää ja yksi saksalainen. Parin tunnin nuohoaminen osoitti sen, että levyjen hinnat ovat edelleen noususuunnassa varsinkin ruotsalaisten myyjien laarilla. Prince ja David Bowien poismenojen jälkeen artistien levyjen hinta nousi helposti 5-10 euroa, usein enemmänkin. Mitä sanotte kun Princen Parade(86) maksaa messuilla 20 euroa? Tampereelta sitä saa edelleen vitosella tsipale. Hävetkää myyjät!

Tästä hintakritiikistä huolimatta löysi paatunut levyseppo mukiinmenevään hintaan kelpo kasan lättyjä. Yksi parjaamista ruotsalaismyyjistä piti sentään kahden euron laaria, josta lähti kelvokasta indie-poppista Goodbye Mr.MacKenzien Fish Heads and Tales(89) ja räväkkää americanaa Joe Elyn: Hi-res(84). Samaiselta monilta levymessuilta tutulta ruotsimyyjältä raapaisin vielä mukaan viitisentoista 50sentin sinkkua, joukossa muun muassa Happy Mondaysia, Poisonia, The Primitivesiä ja Erasurea.

Seuraavaa kelvollista levykojua jouduin etsimään jonkin tovin kunnes löysi makoisan kympillä kolme laarin. Käsi noukki miltei vapautuneesti syliini kasan aarteita, kuten John Fogerty: John Fogerty(75), Temptations: Sky is The Limit(71), Blondie: Autoamerican(80), Tears for Fears: Songs From The Big Chair(84) ja Beach Boys: Surf's Up(71) sekä lukuisia muita hienoja lätysköjä. Tarkkaavainen blogini lukija saattaa huomata, että seassa aiemmilta bloggaamiltani messukertoilta tuttuja löytöjä. Kyllä, ostan usein vähän parempia kaksois- tai kolmoiskappaleita, joihin vaihdan alkuperäisen löytöni. Ylimääräiset kappaleet jatkavat matkaa jonnekin, ehkä sinun levykassiisi kun näemme seuraavissa musabileissäni ;) Myös Jaakko Tepon eka levy löytyi tältä laarilta.

Loppua kohden täydensin rapiat 20 kappaleen levykasaani, melkein ostin himoitsemani Dusty Springfieldin: Dusty in Memphis(69), mutta liian pramealta näyttävä uusintaprässi kuihdutti aikeeni. Sen sijaan Raahen ylpeyden Stalkerin: Kultahiekkaa(90) albumin löysin viimein vinyylinä. Orastavaa John Martyn kokoelmaa täydensin myös albumilla: Glorious Fool(81).

Levymessut eivät olleet anniltaan kaikista mykistävimmät, tarjonta oli vähän niukahkoa ja kuten aiemmin kerroinkin, levyt olivat enimmäkseen ylihintaisia. Toisaalta parina viime vuonna vinskyjen hinta kivunnut koko ajan ylöspäin, mitään ihan täräyttäviä löytöjä ei tee enää helposti, levyjen myyjät ovat nykyisin aika hintatietoisia kun todellinen pyyntihinta on helppo tsekata netistä. Palataan vielä hetkeksi Ressuun, Taas Aurinko Nousee(93) levyyn. Kuka onkaan sanoittanut tämän albumin toisen megahitin?






Ei kommentteja: