"Tämä on vuosi nolla" laulavat egon pojat vajaa vuosi sitten ilmestyneellä levyllään. Se oli viime vuosi, mutta niin on tämäkin ja seuraava, se Vuosi Nolla. Aina on jostain aloitettava.
Levy oli ilmestyessään jotenkin väkinäinen ja ehkä vaivaannuttava, että kyllä tää tiedetään, alusta on taas aloitettava, katsottava ulos parvekkeelta ja tehdä päätöksiä. Näin minä ajattelin ja mielessäni rutisin, että hohhoijaa eipäs tällaista itsestään selvää nyt jaksa enää kuunnella.
Mutta kuuntelin silti. Vihdoin viime syksynä ostin Egotripin Vuosi Nollan cd-levynä ja levy pääsi yhdeksi autolevyistäni. Hmm, sehän oli varsin korvaa miellyttävää kyytiä, sopivasti nopeita ja hitaita biisejä, ehkä niitä nopeita nyt vähän enemmän. Levy kävi läpi muutaman viikon tiukan seulan ja tykästyin siihen, kunnes vähän kyllästyin. Tuli taas tunne, että hohhoijaa, peruslevy, ihan kiva, kulkeva, pikkunäppärä ym.
Kunnes taas vuodenvaihteen aikoihin otin levyn uudelleen syyniin ja huomasin, että neljä-vuotias tyttönikin pitää siitä. Uusi aamu, Pikkuinen, Kuka vain käy, Päätös...pelkästään(kö?) hyviä biisejä. Näin se on todettava, levyllä on runsaasti hyviä biisejä ja kolme parasta tulevat vielä levyn lopussa, eli kappaleet: Hehkulamppu, Ongelma ja Ovet. Ensimmäinen näistä on hieno "unelmia ja toimistohommia-tyylinen" powerpop, Ongelma on sympaattinen ja yllättävän syvällinen perheonnen kuvaus kera kulkevan melodian. Viimeinen Ovet kertoo toiveikkaasti: "Elämä se näyttäytyy näin, ovina joita sulkee, ovista joista kulkee"
Ehkä sittenkin ennustettava levy, ehkä turhankin muotovalio, hyvin tunnistettavaa Egotrippiä, mutta ei se mitään...koska tästä levystä henkii hyvä meininki ja tekemisen riemu. Pop-levy parhaimmillaan on vaan tällainen, se sopii nätisti arkeen ja siitä tulee hyvälle mielellä. Ei sen tarvitse olla jylhä taideteos, mikään sinfonia tai spektaakkeli. Se ajaa asiansa näin, kun kulkee arjessa mukana ja vähän ymmärtää sekä lohduttaa.
Mikä parasta, Egotrippihän on jo tekemässä seuraajaa tälle albumille: "Uutta materiaalia saattaa tulla nopeammin kuin arvaattekaan" ilmoittaa Egotrippi uuden vuoden facebook-päivityksessään. Nam, luulen että ego-keikalle käypi mahdollisimman pian tämäkin keski-ikäinen rokkiruho.
Olen samaa mieltä, että tämä lätty tuntui alkuun aika turhan samanlaiselta Egolta, jopa tylsältä. Taisit joku kerta soittaa tätä kun olimme taas jollain levynmetsästysreissulla. Kuulosti hyvältä ja tulihan tuo kuunneltua himassa. Oli heti maukkaampi kuin ilmestyessään. Toivottavasti ukot vääntävät hyvän rieskan. Ehkä pientä muutosta voisi olla, ettei vaan valahda perus liiankin rauhallisten biisien kerhoon.. No odotellaan mitä tippuu :)
VastaaPoista