Todellisuudessa tunnen aika heikosti Neko Casen tuotantoa. Läpimurtoalbumi, yhdeksi merkittävimmäksi naisartistin albumiksi rankattu Fox Confessor Brings The Flood (06) on minulle jonkin verran tuttu, ennen kaikkea sen tunnetuimman veisun Hold on, hold on kautta. Ainut albumi minkä omistan on Middle Cyclone(09) joka on varsin pätevää kamaa. Ihan uusin The Worse Things Get, The Harder I Fight, The Harder I Fight, The More I Love You (13) on tuttu kappaleen Man kautta.
Tältä pohjalta lähdin kokemaan ja kuulemaan Neko Casen Tavastian päiväkonserttia, joka oli kiertueaikataulullisista syistä buukattu tähän ajankohtaan. Lauantai-ilta Tavastialla oli jo keretty varamaan sexy-Paulille ja kumppaneille, eli Kolmannelle Naiselle. Päiväkeikka kokemuksena oli vähän ristiriitainen, olo oli hieman outo, että tässä seistään täysissä päiväenergioissaan pimennetyssä Tavastian keikkatilassa. Yleisöä oli paikalla kiitettävästi, melkein loppuunmyydyn keikan verran.
Settilistasta erotin vain kourallisen biisejä, aika ison osan olin unohtanut ja uuden levyn biisejä en vielä tuntenut. Nekon ääntä tuli jo tuossa kehuttua, totta tosiaan se vongahteli komeasti tämän terhakkaan naisimmeisen kitusista, jotenkin ääni oli heti auki, sitä ei tarvinnut houkutella esiin. Taustabändi toi Nekon musiikille tarvittavaa lisäarvoa, kitarat soivat tyylitajuisesti ja varsin mukavan soundin muodostaen. Merkille pantavaa oli myös Nekon ja hänen naispuolisen taustalaulajansa jatkuvat pienet vinoilut bändin äijiä kohtaan, enimmäkseen tämä hulvaton huumori ja pokan ajoittainen repeily meni Jetlagin piikkiin. Helsinki oli Nekon ja bändin Euroopan kiertueen eka keikka ja paikalle oli kai tultu aika suorilta lentokoneesta, mitä nyt bändin jutustelusta ymmärsi.
Keikka oli kestoltaan aika kompakti, tunti ja 20 minuuttia. Biisejä tuli varmaan yli 20, tosin monet niistä olivat yllättävän lyhyitä, alkuperäisversioita typistetympiä. Kohokohtia minulle olivat ne biisit jotka tunsin, eli muutama Middle Cyclonen veto ja em. Hold on, Hold on ja uuden levyn Man.
Voisi sanoa, että keikkana varsin varma esitys. Hyvää laulua ja sävykästä soittoa, mutta edelleen mietin sitä, kuinka hyviä nämä biisit perustaltaan ovat, onko levyillä aina muutama ns. hyvä kappale ja loput ovat tällaista ketterää folkkailua. Vai onko tämä turhaa spekulaatiota, koska kokonaisuus lienee se tärkein elementti. Neko Casen juureva americana on kuitenkin hyvin autenttisen kuuloista ja aidolla tunteella tehtyä, kuin ehjä ja kokonainen mielenmaisema hyvin erityisestä paikasta. Seuraava etappini onkin huolellisempi tutustuminen näihin Nekon laadukkaiksi merkittyihin levyihin.
Aloin miettimään olenko itse ollut päiväkeikalla, siis ei minkään festareiden päiväkeikalla ja päädyin vastaukseen: en ole.
VastaaPoistaTämä Neko oli minulle täysin uusi nimi. Viikonloppusiivousta tehdessä päätin kuunnella tuon uuden levyn läpi. Mitäkö jäi käteen tai korvaan. Iloisia rallatteluja, komioita harmonioita ja yksi suosikkisoittimistani banjo.
Biiseistä ei tai paremminkin kokonaisuudesta ei sitten henk.koht jäänytkään niin paljoa. Jotenkin tuli olo, että eikö tälläisiä biisejä ole tehty jo paljon aiemminkin eli uutta ei varsinaisesti löytynyt.
Levyn kyllä kuunteli läpi, huono se ei ole, mutta toista kertaa tuskin tulen sitä kuuntelemaan esim. vuoden päästä.
Ehkä tämä sopii tiettyyn hetkeen ja mielentilaan, ehkä minussa onkin se ongelma etten vaan osaa vastaanottaa hienoa musiikkia, mene ja tiedä kenen syy tällä kertaa.
Päiväkeikan ongelma lienee se, että kuulijana ei ole tarpeeksi vastaanottavassa tilassa, ehkä? Tällä keikalla rokkidiggarikone vähän yski ja ajatus pyrki aika ajoin harhailemaan.
VastaaPoistaJee, mutta täytyi vähän tuota bloggauksen loppua muuttaa, koska kama oli sittenkin melko kovaa!
Lähekkö nää kahtomaan keväällä mun kaa Peer kynttiä. Riipasemme vastaanottamisen ja ulosannin siihen kuntoon, että saa seuraavana aamuna miettiä oliko päivä-, iltakeikalla vai jopa molemmilla.Taatusti autenttista kasaria, miestuoksuja ja varmasti harmooninen kokonaisuus, jonka muistaa vielä pitkään ainakin tinnituksen muodossa.
VastaaPoistaFuck the jazz! :)