Nuotio palaa, käsi kärvistelee, liikahtaa varjojen väleissä. Rytmikone tai ihan tavallinen kitara, ei nailonkielinen Landola, 50-lukuinen metallikyhäelmä. Vongerrus, valitus, lauluksi määriteltävä, sivullisen ihmisen sielunraportti, onko kukaan kuuntelemassa?
Liekit palavat ahnaasti, tarttuvat turvallisen hiilloskeskiön ulkoreunoihin, tuoreisiin ja vettyneihin harmaaleppiin tai myyttisiin rock’n roll – puihin. Väärin! Vielä ei ollut rock syntynyt, oli vain mies ja kitara, ilmaisun halu ja aivan pienen ihmisen tarina. Tuli meni vielä tuttuja reittejä, pysyi nuotiokehässä, yksinäisen korvessa, aina siihen asti kunnes tuli räjähdys!
Valtatie, kumi nuolee kuumaa asvalttia, sen rosoista ja hiekkaista kiviainesta. V8 jylisee tai harmaan Fergusonin luotettava moottori, tärkeintä on huomata ympäröivä autius, tila rollata eteenpäin omalle henkiselle budjetilleen sopivan koneen voimin. Koskaan ei tule täysi yö, on aina ajettava aamuun asti, viimeiselle pysäkille jyrkänteelle tai aamuun heränneelle patiolle, kosteiden nurmikoiden ja värikkäiden varpuslintujen lehtoon. Moottori vaimenee, kuin huokailisi viimeisiään, muttei koskaan sammu, kampiakseli työntää mäntää pesään, tekee sitä silloinkin kun luulet nukkuvasi.
Arki myrskyää korvissasi, tarjoaa melusaastetta 360 asteen laajuudessa. Olet miljoonien laulujen sateessa, ne iskeytyvät erilaisissa muodoissa vasten korviasi ja arjessa vaikeroivaa sieluasi. Laulut iskeytyvät läpi suojauksen, rullaavat auki kyynisimmänkin liskonnahkan. Kuori voi kertoa että mikään ei tunnu miltään, mutta sisälläsi elät toista tarinaa, sitä mihin musiikilla on avain, vain sinulle tarkoitetulla musiikilla. Olkoon kaunis myllerrys, oikea hetki ja sydämen porttien ruosteinen nitkahdus, laulu tulee sisään!
Palaat aina takaisin alkulähteelle, tarinankerronnan taikakehään. Elämänmatkaa on kertynyt mittariisi, kuulet rähisevän nuotiopolskan eri korvin, et ehkä naavaisin, mutta terävin korvakarvoin. Mies ja kitara, vino tulokulma, outoon kohtaan iskeytyvä multainen veisu, hetkessä saavutat täyden ymmärryksen jota et voi sanallistaa. Olet mukana laulujen ketjussa, elämän episodeissa ja sävelissä. Vaikka illan myötä on syytä loitota kohti kotipolkua, soi korvissasi outo ja ylimaallinen slide, sointu joka kertoo enemmän kuin itse elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti