Olen pienessä unessa. Minulla on sinertävän kuulaat silmät ja pallokuvioinen paita, katselen sängyltä komerooni päin.
En osaa liikkua, olen jumittunut paikalleni. Komeroni oven raosta hehkuu outoa valoa, sydämessäni - tai sen korvikkeessa, on outoa tuulen tapaista kuiskintaa, etäistä naurua tai kaunista musiikin kuminaa.
Kadonnut kokoelmalevyni, vanha vinyyli, ehkä tupla-albumi, 15 hukassa ollutta biisiä. Muistelen sen olevan oudon väristä rokkia, harmaata ja sinertävää. Biisejä joista puuttuu kertosäe, mutta jotka eivät malta lopettaa kasvuaan. Ilmeisesti b-puolia, harvinaisempaa materiaalia.
Ensimmäinen levy ei soi, vasta toisen levyn kolme viimeistä kappaletta löytävät korvani. Vähän yli kuuden minuutin lopetusbiisi, se tuntuu riittävän minulle. Päässäni huimaa, olen taas sängylläni. Herään unestani, tunnen valtavaa ikävää. Vielä löydän tuon levyn.
En osaa liikkua, olen jumittunut paikalleni. Komeroni oven raosta hehkuu outoa valoa, sydämessäni - tai sen korvikkeessa, on outoa tuulen tapaista kuiskintaa, etäistä naurua tai kaunista musiikin kuminaa.
Komeron ovi aukeaa naukaisten, näen siellä jotain minkä tunnen omakseni. Nousen ylös vaikka heikottaa, leukani kalkkaa tarpeettoman suloisesti, häpeän hellyyttä kaipaavia ajatuksiani.
Kompuroin tutisten komeron ovelle, sydänalassani viiltää, näen jalkojeni juuressa kaksi paidastani pudonnutta palloa, ne kupruilevat ja nauravat minulle. Nauran hämillisesti takaisin. Pääni on 15% komeron sisäpuolella, 25%:ssa haistan kirpeän metallin, viillon ja oudon tumahduksen päälaessani.
Kadonnut kokoelmalevyni, vanha vinyyli, ehkä tupla-albumi, 15 hukassa ollutta biisiä. Muistelen sen olevan oudon väristä rokkia, harmaata ja sinertävää. Biisejä joista puuttuu kertosäe, mutta jotka eivät malta lopettaa kasvuaan. Ilmeisesti b-puolia, harvinaisempaa materiaalia.
Ensimmäinen levy ei soi, vasta toisen levyn kolme viimeistä kappaletta löytävät korvani. Vähän yli kuuden minuutin lopetusbiisi, se tuntuu riittävän minulle. Päässäni huimaa, olen taas sängylläni. Herään unestani, tunnen valtavaa ikävää. Vielä löydän tuon levyn.
hieno teksti. toivottavasti et löydä uniesi kokoelmaa. ainainen unien kokoelman etsintä, katkeransuloista mahdottomuudessaan. todellisuudessa unet raapiutuvat, kuulaat äänet puuroutuvat. eikä paidoista koskaan, koskaan irtoa palloja :/
VastaaPoista